Ympäristövastuu
Yli 90 prosenttia maailman kaupasta kuljetetaan meriteitse, ja kansainvälinen meriliikenne aiheuttaa noin 2,6 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Merikuljetukset ovat elintärkeitä Suomelle ja Ruotsille, jotka ovat konsernin keskeisiä markkina-alueita. Yli 90 prosenttia molempien maiden tavaraviennistä ja -tuonnista kuljetetaan meritse.
SBTi on vahvistanut ESL Shippingin lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteet
Science Based Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt ESL Shippingin lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet ensimmäisenä irtolastivarustamona maailmassa. Hyväksyntä vahvistaa, että tavoitteemme ovat linjassa uusimman ilmastotieteen kanssa ja tukevat Pariisin ilmastosopimuksen mukaista tavoitetta rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Olemme sitoutuneet vähentämään elinkaaripäästöjämme 59,6 prosenttia tonnimerimailia kohden vuoteen 2030 mennessä. Tämä vastaa 47,1 prosentin absoluuttista päästövähennystä. Pitkällä aikavälillä tavoitteenamme on saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2040 mennessä sekä vähentää elinkaaripäästöjämme 97,8 prosenttia vuoden 2023 lähtötasosta.
Vaikka kuljetettujen fossiilisten polttoaineiden käytönaikaiset päästöt eivät kuulu GHG-protokollan soveltamisalaan, SBTi edellyttää niiden sisällyttämistä tavoiterajaukseen. Olemme sitoutuneet lopettamaan fossiilisten polttoaineiden, kuten energiakivihiilen, kuljetukset viimeistään vuonna 2030 sekä vähentämään kuljetettujen fossiilisten polttoaineiden käytönaikaisia päästöjä 100 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2023 lähtötasoon verrattuna.
ESL Shippingin hyväksytyt tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet
Nettonollatavoite
Saavuttamaan nettonollapäästöt koko arvoketjussaan vuoteen 2040 mennessä.
Lyhyen aikavälin tavoitteet
-
ESL Shipping sitoutuu vähentämään kuivarahti- ja irtolastilaivojen operoinnista aiheutuvia scope 1 & 3 elinkaaripäästöjä 59,6 % tonnimailia kohden vuoteen 2030 mennessä vuoden 2023 lähtötasosta. Tämä vastaa 47,1 %:n absoluuttista vähenemää.*
-
ESL Shipping sitoutuu vähentämään epäsuoria, kuljetettujen fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä 100 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2023 lähtötasosta.
Pitkän aikavälin tavoitteet
-
ESL Shipping sitoutuu vähentämään kuivarahti- ja irtolastilaivojen operoinnista aiheutuvia scope 1 & 3 elinkaaripäästöjä 97,8 % tonnimailia kohden vuoteen 2040 mennessä vuoden 2023 lähtötasosta. Tämä vastaa 97,1 %:n absoluuttista vähenemää.
-
ESL Shipping sitoutuu ylläpitämään 100 %:n absoluuttista vähennystä koskien epäsuoria, kuljetettujen fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia päästöjä vuodesta 2030 vuoteen 2040 verrattuna vertailuvuoteen 2023.
-
Lisäksi ESL Shipping sitoutuu vähentämään kaikkia jäljellä olevia epäsuoria (scope 3) kasvihuonekaasupäästöjä 90 % vuoteen 2040 mennessä vuoden 2023 lähtötasosta.
*Tavoiteraja sisältää bioenergian raakaaineista aiheutuvat maaperään liittyvät päästöt ja poistumat.
Tiekarttamme kohti nettonollapäästöjä
Päästövähennykset perustuvat kahteen keskeiseen tekijään: investointeihin uusiin vähäpäästöisiin aluksiin, jotka hyödyntävät uusinta teknologiaa ja voivat käyttää erilaisia vähäpäästöisiä tai fossiilivapaita polttoaineita, sekä laivaston jatkuvaan uudistamiseen.
Kun kaikki 12 Green Coaster -alusta ja neljä 17 000 dwt:n metanolikäyttöön suunniteltua Green Handy -alusta on toimitettu, voimme uudistaa laivastoamme luopumalla vanhemmista ja vähemmän energiatehokkaista aluksista. Lisäksi aikarahdatun laivaston uudistamista tukee kuuden uuden vähäpäästöisen aluksen käyttöönotto vuosina 2025–2027.
Suurin osa päästövähennyksistä saavutetaan uusiutuvien polttoaineiden käytön kautta. Vähäpäästöisten polttoaineiden käyttöönottoa edistävät osaltaan sääntelytoimet, kuten FuelEU Maritime -asetus ja EU:n päästökauppajärjestelmä, mutta myös asiakkaiden kasvava tarve vähentää omia Scope 3 -päästöjään. Vuoden 2030 ja 2040 tavoitteiden saavuttaminen riippuu merkittävästi vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuudesta ja kustannustasosta.
Kun laivastoomme kuuluu vuoteen 2030 mennessä diesel-, kaasu- ja metanolikäyttöisiä aluksia, käytössämme on useita vaihtoehtoisia polkuja uusiutuvien polttoaineiden hankintaan. Tällä hetkellä käymme neuvotteluja useiden toimittajien kanssa vihreän metanolin toimittamisesta uusiin metanolikäyttöön soveltuviin Green Handy -aluksiimme, joiden toimitukset ajoittuvat vuoden 2027 kolmannen neljänneksen ja vuoden 2028 toisen neljänneksen välille.
Olemme jo onnistuneesti osoittaneet niin sanottujen drop-in-polttoaineiden, kuten biokaasun ja uusiutuvan meridieselin, potentiaalin.
Tiekarttamme rakentuu kolmesta osa-alueesta
Paras mahdollinen alussuunnittelu ja teknologia
Vihreän siirtymän kannalta on keskeistä, että käytössämme on parasta saatavilla olevaa alus- ja voimansiirtoteknologiaa, joka mahdollistaa siirtymisen vähäpäästöisiin ja fossiilivapaisiin drop-in-polttoaineisiin niiden tullessa saataville.
Olemme viime vuosina tehneet merkittäviä investointeja tämän strategian mukaisesti. Lokakuussa 2024 tilasimme neljä 17 000 dwt:n metanolikäyttöön valmista Green Handy -alusta. Lisäksi olemme vastaanottaneet yksitoista kahdestatoista 5 400 dwt:n Green Coaster -aluksesta, jotka on varustettu akustolla ja maasähköliitännällä.
Olemme myös solmineet pitkäaikaisen aikarahtaussopimuksen kuudesta vähäpäästöisestä 5 900 dwt:n aluksesta, jotka liittyvät laivastoomme vuosien 2025–2027 aikana. Lisäksi omistamme ja operoimme maailman ensimmäisiä LNG-käyttöisiä irtolastialuksia, Viikkiä ja Haagaa, jotka on varustettu maasähköliitännällä ja voivat käyttää biokaasua mahdollistaen lähes fossiilivapaan operoinnin.
Uusiutuvien polttoaineiden teollisen mittakaavan saatavuus
Teemme yhteistyötä useiden kumppaneiden kanssa uusiutuvien polttoaineiden teollisen mittakaavan saatavuuden kehittämiseksi yhdessä johtavien pohjoismaisten toimittajien kanssa.
Olimme esimerkiksi ensimmäinen suomalainen varustamo, joka otti käyttöön Nesteen valmistaman yhteisjalostetun meripolttoöljyn. Sen avulla elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa 80 prosenttia.
Olemme mukana BotniaLinkH2-hankkeessa ensimmäisenä asiakaspuolen sidosryhmänä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Luulajaan sähköpolttoainekeskittymä, jossa tuotetaan vetyyn perustuvia meriliikenteen polttoaineita.
Asiakkaiden sitoutuminen
Keskeinen osa tiekarttaa ovat asiakkaat, jotka jakavat yhteisen näkemyksen tulevaisuudesta ja vähäpäästöisestä merenkulusta.
Vuonna 2024 solmimme kaksi merkittävää asiakassopimusta. EFO sitoutui käyttämään kuljetuksissaan vähintään 10 prosenttia uusiutuvaa polttoainetta, ja Metsä Forestin kanssa tavoitteena on parantaa puukuljetusten hiilidioksiditehokkuutta 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi SSAB ja Oxelösundin satama ovat olleet keskeisessä roolissa Virtual Arrival -toimintamallin käyttöönotossa. Sen avulla Luulajan ja Oxelösundin välisillä matkoilla on saavutettu 24 prosentin vähennys hiilidioksidipäästöissä niillä matkoilla, joilla Virtual Arrival on ollut käytössä.
-1-1.jpeg?width=939&height=939&name=Green%20Handy%20rendering%203-2025%20%20(1)-1-1.jpeg "Green Handy rendering 3-2025 (1)-1-1")
Suurempi alus pienentää päästöjä kuljetettua tonnia kohden
Laiva on ympäristön kannalta tehokkain vaihtoehto suurten tavaramäärien kuljettamiseen. Esimerkiksi yksi 20 000 dwt:n Eira-luokan alus vastaa kuljetuskapasiteetiltaan noin 1 100 kuorma-autoa, joiden kuormakapasiteetti on 18 tonnia.
Yleisesti ottaen pienemmät alukset kuluttavat enemmän energiaa saman kuljetustyön suorittamiseen. Coaster-aluksella kuljetettua tonnia kohden laskettu energiankulutus on keskimäärin kolme kertaa suurempi kuin LNG-käyttöisillä aluksillamme Viikillä ja Haagalla.
Yksi tehokkaimmista tavoista pienentää hiilijalanjälkeä on käyttää suurempia aluksia ja alentaa niiden nopeutta. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista kaikille asiakkaillemme tai kaikilla toimialoilla esimerkiksi kuljetuserien koon tai satamien rajoitusten vuoksi.
Pienempiä lasteja kuljetetaan ja pienempiä aluksia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Tarjotaksemme ympäristön kannalta paremman vaihtoehdon tässä alusluokassa uudistamme parhaillaan laivastoamme kahdellatoista Electramar-luokan plug-in-hybrid aluksella ja kuudella Baymar-luokan vähäpäästöisellä aluksella.
Päästöt mereen
Alusten normaalitoiminnassa syntyy erilaisia jätevesiä. Harmaat ja mustat jätevedet liittyvät aluksella asumiseen, kun taas ruumapesuvedet syntyvät lastiruumien valmistelusta seuraavaa lastia varten. Vuonna 2025 omistetut ja pooling-järjestelyn piirissä olevat alukset toimittivat yhteensä 32,8 prosenttia jätevesistään maissa sijaitseviin vastaanottolaitteisiin. Lisäksi aluksilla käytetään painolastivettä, jolla varmistetaan aluksen vakavuus ja optimaalinen trimmi. Öljyiset pilssi- ja lietteiset jätevedet toimitetaan aina maihin käsiteltäviksi.
Mustat ja harmaat jätevedet
Harmaa jätevesi eli suihkuista ja vesipisteistä syntyvä jätevesi toimitetaan osittain maihin ja lasketaan osittain mereen riippuen aluksen järjestelmistä ja satamien vastaanottomahdollisuuksista. Useimmilla aluksilla harmaat jätevedet käsitellään käsittelyjärjestelmässä, mutta joillakin vanhemmilla aluksilla ne johdetaan säiliön kautta suoraan mereen.
Musta jätevesi eli käymäläjätevesi toimitetaan joko maihin tai johdetaan mereen käsittelyjärjestelmän kautta käsiteltynä. Nykyinen kansainvälinen sääntely sallii sekä käsitellyn että käsittelemättömän jäteveden mereen johtamisen riippuen aluksen sijainnista ja jätevedenkäsittelyjärjestelmän hyväksynnästä. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on, että kaikki aluksilla syntyvä jätevesi toimitetaan maissa sijaitseviin vastaanottolaitteisiin.
Vuonna 2025 ESL Shippingin handysize-alukset toimittivat 30,7 prosenttia (30,2 % vuonna 2024) mustista jätevesistä ja 26,4 prosenttia (18,8 %) harmaista jätevesistään maissa sijaitseviin vastaanottolaitteisiin. Kaikkiaan 27,1 prosenttia (20,4 %) jätevesistä toimitettiin maihin käsiteltäväksi.
Tavoitteemme on kasvattaa merkittävästi maihin toimitettavan jäteveden määrää ja pitkällä aikavälillä toimittaa kaikki jätevedet maissa sijaitseviin vastaanottolaitteisiin. Samalla tunnistamme haasteet, joita aiheutuu esimerkiksi joidenkin alusten rajallisesta jätevesisäiliökapasiteetista.
Myös monissa satamissa jätevesien vastaanottoon ei vielä ole olemassa vakiintuneita vastaanottolaitteita tai toimintatapoja. Kannatamme tiukempaa sääntelyä jätevesien mereen johtamiselle, mutta sen rinnalla on tärkeää, että satamissa on jätemaksujen osana toimivat vastaanottopalvelut.
Ruumapesuvedet
Tavoitteemme on toimittaa kaikki ruumanpesuvedet maihin vuoteen 2030 mennessä kaikilla operoimillamme aluksilla niiden omistussuhteesta riippumatta.
Vuonna 2025 alukset toimittivat maihin noin 82,6 (63,1% vuonna 2024). Kasvuun vaikuttivat operaattoreiden aktiivisempi toimintatapa, aluksilla lisääntynyt ymmärrys ja tietoisuus asian merkityksestä sekä tiedonkeruun kehittyminen.
Kuten harmaiden ja mustien jätevesien osalta, myös ruumapesuvesien käsittelyyn liittyy haasteita. Monissa satamissa ei ole vakiintuneita vastaanottolaitteita tai toimintatapoja ruumapesuvesien vastaanottamiseksi, ja niiden toimittaminen maihin voi olla aikaa vievää ja kallista.
Joillakin vanhemmilla aluksilla ruumapesuvesien varastointimahdollisuudet ovat rajalliset silloin, kun pesu suoritetaan merellä. Kaikki 12 uutta Electramar-luokan uudisrakennusta sekä 25 000 dwt:n Viikki ja Haaga on varustettu erillisellä ruumapesuvesien keräyssäiliöllä, mikä poistaa tarpeen johtaa pesuvesiä mereen.
Yleisesti ottaen ruumapesuvedet, jotka sisältävät haitattomia lastijäämiä, voidaan purkaa mereen, kun taas haitallisia lastijäämiä sisältävät ruumapesuvedet on aina toimitettava maissa sijaitseviin vastaanottolaitteisiin. Erityisalueilla, kuten Itämerellä, mereen purkaminen on sallittua vain, jos matkan molemmat satamat sijaitsevat erityisalueella, riittäviä vastaanottolaitteita ei ole saatavilla ja lastijäämät eivät ole meriympäristölle haitallisia.
Painolastivesien hallinta
Painolastivesi on välttämätöntä kaikentyyppisille aluksille aluksen vakavuuden ja oikean trimmin varmistamiseksi. Kaikki omistamamme alukset on varustettu uusimpien säädösten mukaisilla painolastivesien käsittelyjärjestelmillä (Ballast Water Treatment System, BWTS).
Osassa aluksista on Yhdysvaltain rannikkovartioston (United States Coast Guard) hyväksymä järjestelmä, joka mahdollistaa liikennöinnin Yhdysvaltoihin ja sieltä pois. Painolastivesien käsittelyjärjestelmien tarkoituksena on estää vieraslajien siirtyminen merialueelta toiselle alusten painolastivesien mukana.
Viimeiset painolastivesien käsittelyjärjestelmien asennukset saatiin päätökseen vuonna 2022. Kaikilla aluksillamme on hyväksytty painolastivesien hallintasuunnitelma.
Päästöjä raportoidaan EU- ja kansainvälisellä tasolla
Yli 5 000 GT:n kuivalastialuksiin sovelletaan sekä kansainvälisiä että alueellisia päästösäädöksiä, joiden tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja parantaa merenkulun energiatehokkuutta.
Kansainvälisellä tasolla Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) soveltaa MARPOL-yleissopimuksen liitettä VI, johon sisältyvät alusten energiatehokkuutta mittaava Energy Efficiency Existing Ship Index (EEXI) sekä hiili-intensiteettiä mittaava Carbon Intensity Indicator (CII). Näistä ensimmäinen koskee yli 400 bruttovetoisuuden (GT) ja jälkimmäinen yli 5 000 GT:n aluksia. Vaatimukset edellyttävät aluksilta energiatehokkuutta koskevien teknisten ja operatiivisten kriteerien täyttämistä sekä polttoaineenkulutuksen ja hiili-intensiteetin vuosittaista raportointia.
Lisäksi IMO hyväksyi huhtikuussa 2025 uuden Net-Zero Framework -viitekehyksen. Vaikka se ei vielä ole tullut voimaan, viitekehys määrittelee tulevan maailmanlaajuisen kasvihuonekaasuintensiteettiin perustuvan polttoainestandardin sekä päästöihin liittyvän hinnoittelumekanismin. Viitekehyksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2027, ja se merkitsee merkittävää askelta kohti merenkulun vähähiilistymistä.
Euroopan unionissa 1. tammikuuta 2025 voimaan tullut FuelEU Maritime -asetus koskee kaikkia yli 5 000 GT:n aluksia, jotka käyvät EU:n satamissa riippumatta niiden lipusta. Asetus edellyttää, että aluksilla käytettävän energian kasvihuonekaasuintensiteettiä vähennetään 2 prosenttia vuoden 2020 tasoon verrattuna. Vaatimus kiristyy asteittain siten, että vuoteen 2050 mennessä vähennystavoite on 80 prosenttia. Varustamoiden on seurattava ja raportoitava energiankäyttöä EU-liikenteessä, ja ensimmäiset vaatimustenmukaisuusraportit oli toimitettava 31. tammikuuta 2026 mennessä.
Lisäksi meriliikenne on sisällytetty EU:n päästökauppajärjestelmään (EU ETS), mikä velvoittaa alusoperaattorit hankkimaan päästöoikeuksia EU:n sisäisistä sekä EU:hun suuntautuvista ja EU:sta lähtevistä matkoista aiheutuville hiilidioksidipäästöille.
Yhdessä nämä säädökset muodostavat kattavan sääntelykehyksen, joka muuttaa yleisrahtiliikenteen toimintaympäristöä ja ohjaa alaa kohti vähäpäästöisempiä ratkaisuja.
